Yleisimmät kysymykset ja vastaukset
(15 min)
Kurssin alussa oli lista sairauksista, jotka usein johtuvat PPD:stä. Vaikuttavatko ajatukset ja tunteet muiden sairauksien syntyyn?
Mitä tahansa oireita tai sairauksia sinulla on, pitää PPD-diagnoosi aina varmistaa terveydenhuollon ammattilaiselta.
On hyvä ymmärtää, että on sairauksia, joissa tunteilla ei ole mitään roolia. Näitä ovat esimerkiksi puhtaasti geneettisesti periytyvät sairaudet. Sitten ovat sairaudet, joissa ympäristö (epigeneettisesti) vaikuttaa sairauksien syntyyn. Esimerkiksi vain 5 % syövistä sekä sydän- ja verisuonisairauksista johtuu pelkästään geeneistä (P. Silverman 2004; W. Willett 2002). Eli toisin sanoen 95 % tapauksista ympäristö vaikuttaa näiden sairauksien syntyyn. Kuten opimme, ympäristö ei tarkoita pelkästään kehon (siis myös solun) selkeästi fyysistä ympäristöä (esim. ravinto, myrkyt, säteily) vaan myös tunneympäristöä: ajatukset tuottavat tiettyjä kemikaaleja, jotka tuottavat tiettyjä tunteita. Täten tunneympäristö on myös solun ympäristö ja vaikuttaa epigeneettisesti solujen toimintaan ja niiden tuottamiin proteiineihin ja siten koko organismin terveyteen.
Tämän tiedon valossa kirjoittajan oma henkilökohtainen mielipide on, että ajatukset ja tunteet ovat merkittävässä roolissa kaikkien paitsi puhtaasti geneettisten sairauksien synnyssä. Tämä tieto itsessään on myös voimauttavaa: voimme itse omilla ajatuksillamme vaikuttaa solujemme tunneympäristöön ja siten luoda paremman ympäristön paranemiselle ja terveydelle.
Mistä tiedän, onko uusi oireeni PPD:tä vai ei?
Terveydenhuollon ammattilaisen tulee aina määritellä, ovatko uudet oireesi PPD:tä vai eivät. Useimmiten äkillisesti alkanut PPD-oire liittyy stressiin tai voimakkaisiin tunteisiin tai alkaa oireiden siirtymisilmiönä toisen oireen parantuessa. Akuutit vammat, jotka eivät ole PPD:tä, paranevat tasaisesti, yleensä noin 3 kk kuluessa. Oireen ollessa PPD:tä, kipu ei välttämättä parane tasaisesti ja saattaa pahentua stressin myötä.
Liitteenä olevaan oireiden käyttäytyminen -taulukkoon on koottu PPD-oireille tyypillisiä piirteitä. Tästä taulukosta voi saada viitteitä siitä, voisivatko omat uudet oireet sopia PPD:hen. Tämä taulukko ei silti ole tarkoitettu itsediagnosoinnin välineeksi!
Minulla ei ole aikaa päivittäiselle tunnetyöskentelylle. Onko siitä hyötyä, jos teen sitä silloin, kun ehdin?
Päivittäinen tunnetyöskentely ei ole tarpeellista, ennemminkin säännöllisyys, esim. suositeltavaa olisi vähintään muutamana päivänä viikossa, jotta näkisit tuloksia. Omaan tahtiin, oli se sitten hitaampi tai nopeampi, on aina paras tapa edetä.
Onko fysioterapiasta, kiropraktiikasta tai muista vaihtoehtoisista hoidoista hyötyä?
Jos koet hyötyväsi mistä tahansa hoitomuodosta, ei sille ole mitään estettä. Mikä vain mistä saat helpotusta on sinulle hyväksi. Voi myös olla, että tarvitsetkin fysioterapiaa tai muuta ohjausta päästäksesi kipuilun jälkeen takaisin liikkeelle. Erilaiset fyysiset interventiot (liikunta, fysioterapia) voivat lisäksi auttaa tunteiden purkamisessa kehosta. Joskus myös pelkkä nähdyksi ja kuulluksi tuleminen hoitotapaamisen yhteydessä on tärkeää ja voi siten itsessään helpottaa PPD-oireita.
PPD:n yhteydessä kaikkien hoitomuotojen kohdalla tulee silti ymmärtää, että niiden teho useimmiten suurelta osalta perustunee placeboon. Lisäksi olisi tärkeää, että sinua hoitava ammattilainen ymmärtäisi PPD:tä – vaarana on, että jos sinua hoitava ammattilainen kohdistaa kipuilusi syyt psykologisista syistä fyysisiin seikkoihin, se saattaa hidastaa paranemisprosessia.
Kaikkia auttavia hoitoja voi ihan hyvin jatkaa, jos niistä kokee hyötyvänsä, sillä huomiolla, että ymmärtää silti tunteiden roolin ja tärkeyden omassa terveydessä.
Pitäisikö minun lopettaa lääkitykseni kipuun/masennukseen/ahdistukseen?
Paranemisprosessin aikana voi ihan hyvin käyttää tarvitsemaansa lääkistystä niin kauan kuin siltä tuntuu. Tämä kurssi ei anna lääkitykseen liittyviä neuvoja: lääkityksen muuttamisesta tai lopettamisesta sinun tulee aina keskustella sinua hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Miksi PPD-diagnoosiin uskominen on paranemisen kannalta tärkeää?
Jos ei täysin usko omien PPD-oireidensa johtuvan pohjimmiltaan psykologisista syistä, voivat ajatukset, että ”kehossani on jotain pahasti vialla” saada vallan ja aiheuttaa paljon huolta, pelkoa ja ahdistusta. Nämä tunteet voivat ylläpitää PPD-oireita sekä oireisiin liittyviä opittuja hermoratoja. Kun täysin ymmärtää, että tiedostamattomat tukahdutetut tunteet ovat oireiden syynä, ei näille pelkoa aiheuttavilla ajatuksille ole enää tilaa ja pelko -> PPD-oire/kipu -> pelko -kierre on saatu katkaistua.
PPD-oireeni ovat olleet pitkään kokonaan poissa, mutta silloin tällöin ne vielä ilmestyvät kuin tyhjästä. Miksi näin tapahtuu?
Mielemme ja siten kehomme reagoi jatkuvasti ympäristön tapahtumiin. Siksi PPD-oireet saattavat ilmestyä vielä silloin tällöin, vaikka olisit jo parantunut. Tämä on normaalia eikä sitä kannata pelästyä: jokainen saa joskus päänsäryn stressaavan päivän jälkeen, eikö vain?
Oireiden ilmestyessä kannattaa aina pysähtyä ja miettiä, mitä juuri silloin tapahtui ja mitä omassa elämässä on silloin menossa. Tiedostamatta olet saattanut stressata jostain, mitä et ole tietoisesti tajunnut. Pysähtyminen auttaa huomaamaan omat todelliset ajatuksesi ja tunteesi. Voi myös olla, että oireet palaavat, koska sinun tarvitsee tehdä muutoksia omassa elämässäsi tai ajattelussasi.
Aivan huikeeta, olet mielettömän hyvä!
Lähteet
- P. Silverman. Rethinking Genetic Determinism: With only 30,000 genes, what is it that makes humans human? The Scientist, 2004, Vol 18, Iss 10, pp. 32-33
- W. Willett. Balancing Life-Style and Genomics Research for Disease Prevention, Science, Vol 296, Iss 5568, 2002, pp. 695-698