(15 min)

Sisäinen lapsi ja sisäinen aikuinen

Kasvaessamme saatamme kadottaa kontaktin sisäiseen lapseemme. Vaikka kasvammekin aikuisiksi, sisäinen lapsemme on silti aina läsnä tunteineen ja ajatuksineen. Kun sisäisen lapsen ääntä ei kuunnella ja sen tunteille ei anneta tilaa, kertyvät ne kehoomme PPD-oireina. Tämän takia on tärkeää tutustua omaan sisäiseen lapseensa – mitä se haluaa ja tarvitsee, miltä siitä tuntuu – sekä opetella kohtaamaan nämä tunteet myötätunnolla ja lämmöllä. Jos sisäistä lastaan ei ole pitkään aikaan kuunnellut, voi pelkästään lapsen äänen löytäminen vaatia aikaa ja kärsivällisyyttä.

Sisäisen lapsen halujen mukaan ei kuitenkaan tarvitse toimia – riittää, että kuuntelet sitä ja annat sen tunteille tilaa. Esimerkiksi sisäinen lapsi saattaa sanoa ”En todellakaan halua tänään mennä töihin. Minä inhoan töitä! Minulla on niin kamala pomokin, niin kamala, että minua oksettaa aina, kun näen hänet. Ja väsyttää! Haluan jäädä kotiin nukkumaan!” Aikuinen voi lempeästi ja myötätuntoisesti vastata tälle lapselle: ”Minä tiedän, että et halua mennä ja että sinua väsyttää. Ymmärrän, että sinusta tuntuu tosi kurjalta mennä töihin, minäkin jäisin mieluummin kotiin. Tottakai se suututtaa ja saakin suututtaa. Mutta me menemme töihin siitä huolimatta. Ja se saa suututtaa.”