Ihmissuhteet ja tunteet

(30 min)

Ole myötätuntoinen ja kärsivällinen itseäsi kohtaan

Elämäsi tärkein ihmissuhde on suhde sinun itsesi kanssa. Osaat varmaankin olla kiltti, ystävällinen ja pitkäpinnainen, mitä muihin ihmisiin tulee. Mutta osaatko olla kiltti ja ystävällinen itsellesi? Miten puhut itsellesi päivittäin? PPD:stä paraneminen edellyttää positiivista asennetta itseä kohtaan ja liiallinen itsekriittisyys voi jopa tulla paranemisen tielle.

Itselleen voi olla lempeä monella tapaa esimerkiksi ottamalla aikaa itselleen mieluisiin tai paranemista edistäviin aktiviteetteihin. Voit huomioida itsesi esimerkiksi meditoimalla, lukemalla, liikkumalla tai tapaamalla ystäviä. On myös tärkeää olla kiltti itselleen, jos vaikka unohtaa tai mokaa jotain ja antaa itselleen se anteeksi. Kukaan ei ole täydellinen.

Kiltteyttä itseään kohtaan voi olla esimerkiksi:

  • Opetteleminen sanomaan ”ei”
  • Anteeksi antaminen itselle, kuten antaisi toisille
  • Sen hyväksyminen, ettei kaikkia voi miellyttää, etkä voi täyttää kaikkien muiden ihmisten toiveita
  • Omien vikojesi ja rajoituksiesi hyväksyminen sekä sen tajuaminen, että olet hyvä ihminen niistä huolimatta
  • Omien rajojesi asettaminen ja niistä huolen pitäminen
  • Positiivisen ja ystävällisen sisäisen puheen harjoittaminen
  • Kaikkien tunteiden hyväksyminen
  • Oman ajan tärkeyden vaaliminen
  • Sen ymmärtäminen, että monet muutkin ovat olleet samassa tilanteessa kuin sinä ja selviytyneet siitä hyvin
  • Sen ymmärtäminen, että olet tärkeä sekä ansaitset olla terve ja onnellinen (H. Schubiner et al. 2012, p. 227-228)

Suhde läheisiin, ystäviin ja muihin ihmisiin

Ihmiset ovat perusluonteeltaan sosiaalisia: me tarvitsemme muita ihmisiä ja seuraa voidaksemme hyvin ja selvitäksemme. Saamme ihmissuhteista paljon iloja – ja suruja. Jokaiseen ihmissuhteeseen kuuluu väistämättä niin positiivisia kuin negatiivisiakin tunteita.

Ihmissuhteet saattavat olla monimutkaisia ja vaikeita, mutta myös hyvät ihmissuhteet saattavat aiheuttaa sisäisiä ristiriitoja. Ihmissuhteet kerryttävät väärinkohdelluksi tulemisen tunteita (näitä tulee väistämättä, enemmän tai vähemmän). Saatamme tukahduttaa kehomme emotionaaliset viestit meille tärkeissä ihmissuhteissa välttääksemme konflikteja, joihin emme halua osallistua tai joita emme voi voittaa. Tärkeää on, että pystyt kuulemaan ja käsittelemään omat tunteesi ihmissuhderistiriitoihin liittyen. On lisäksi huomattava, että yksi negatiivinen tapahtuma ei ole totuus kyseisestä ihmissuhteesta: kuinka monta kertaa oletkaan ollut sisaruksellesi vihainen, mutta tiedät silti rakastavasi häntä? Ihmissuhteisiin liittyvät vaikeammatkin tunteet pitää kuitenkin käsitellä, jotta ihmissuhteessa olisi helpompi olla.

Elämässä tarvitaan muita ihmisiä. Tarvitset myös läheistesi ja ystäviesi tukea paranemisprosessin aikana. Hyvät ihmissuhteet auttavat myös lieventämään fysiologista stressiä; jotkin ihmissuhteet voivat taas aiheuttaa enemmän stressiä. Kiinnitä siis huomiota ihmissuhteisiisi: mitkä ihmissuhteet ovat sinulle hyviä? Tarvitsevatko jotkut niistä huoltamista ja korjaamista? Pitääkö sinun sopia välisi jonkun kanssa? Vai onko aika antaa joidenkin ihmisten mennä pois elämästäsi?

Kaikkia ihmissuhteita ei pysty tai edes kannata yrittää korjata. Silloin näille ihmisille kannattaa toivottaa kaikkea hyvää, kiittää siitä, mitä heiltä on ihmissuhteesta oppinut (oli suhde sitten hyvä tai huono) ja antaa heidän sitten mennä elämästä.

Joissain tilanteissa saattaa olla pakko pitää yhteyttä ihmisiin, joiden kanssa ei millään haluaisi olla tekemisissä, kuten ex-puolisoon, sisaruksiin tai muihin sukulaisiin. Muista, että sinä et voi muuttaa näitä ihmisiä. Näitä pakollisia kohtaamisia voi kuitenkin helpottaa tulemalla tietoiseksi siitä, mitä tunteita nämä ihmiset saavat sinut tuntemaan ja miksi. Tämä reflektointi voi auttaa sinua suhtautumaan eri lailla ja jopa myötätuntoisesti ihmisiin, joiden kanssa sinun on aikaisemmin ollut vaikea olla.

Tehtävä: Lähettämätön kirje (20 min)

PPD-oireet aiheutuvat kehoon jumiin jääneistä tunteista. Ihmissuhteissa kaikkien tunteiden ilmaiseminen ei aina onnistu, ole järkevää tai edes mahdollista. Kaikkea ei voi sanoa suoraan omalle pomolleen, sukulaiselleen tai naapurilleen. Saattaa myös olla, että ihminen, jonka kanssa haluaisimme selvittää asioita on kuollut, liian kaukana tai hänen kanssaan on yksinkertaisesti mahdotota puhua. Saatamme kantaa ihmissuhteisiin liittyviä tunteita jopa vuosien tai vuosikymmenten takaa. Yksi hyvä tapa käsitellä näitä tunteita ja antaa niille ääni on kirjoittaa kirje, jota ei kuitenkaan lähetä. Lähettämättömät kirjeet antavat mahdollisuuden tunnistaa ja ilmaista tukahdutettuja tunteita, kuten vihaa, syyllisyyttä, häpeää, kaunaa tai katkeruutta ilman, että niitä tarvitsee suoraan ilmaista asianomaiselle henkilölle. Kirjeet antavat myös mahdollisuuden kiitollisuuden ja rakkauden tunteiden sekä katumuksen ja anteeksipyynnön ilmaisemiseen, vaikka henkilö ei enää olisikaan osana omaa elämäämme.

Voit kirjoittaa kirjeen useammalle ihmiselle: vanhemmillesi, sukulaisillesi, ystävillesi, työtoverillesi, pomollesi, nykyiselle tai entiselle puolisollesi, lapsellesi tai naapurillesi. Henkilön, jolle kirjoitat, ei välttämättä tarvitse olla enää osana elämääsi tai elossa. Voit myös halutessasi kirjoittaa kirjeen joukolle ihmisiä, organisaatioille, presidentille tai jumalalle.

Voi olla voimaannuttavaa kirjoittaa kirje myös jollekin osalle sinua itseäsi: jollekin persoonallisuuden osallesi, itsellesi lapsena tai nuorempana, tulevaisuuden itsellesi, alitajunnallesi tai vaikka kivullesi.

Valitse tänään yksi henkilö, jolle kirjoitat lähettämättömän kirjeen. Käytä aikaa 10-15 minuuttia (halutessasi voit kirjoittaa kauemminkin). Muista, että kirjettä ei koskaan lähetetä: olet vapaa ilmaisemaan kaikki ajatuksesi totuudenmukaisesti ilman, että se vahingoittaa ketään.

Kirjeen kirjoittamisen jälkeen reflektoi, mitä olet tässä ihmissuhteessa tältä henkilöltä oppinut (vaikka ihmissuhde olisikin ollut sinulle haitallinen) ja miten se on auttanut sinua kasvamaan ihmisenä. Kirjoita nämä asiat ylös. Käytä tähän aikaa noin 5 min. (H. Schubiner et al. 2012, p. 198-199)

Kirje

Olet jo puolivälissä, huikeeta!